Pelasimme eilen pitkästä aikaa pienen peli-illan keittiön pöydän ääressä, mutta ajauduimme heti alussa kovaan väittelyyn säännöistä. Yksi ystävistäni oli varma, että käteen pitää jakaa viisi korttia, kun taas toinen väitti kivenkovaa neljän olevan se ainoa oikea määrä. En itsekään muistanut enää varmuudella virallista ohjetta. Valaisiko joku minua siitä, kuinka monta pelikorttia paskahousua jaetaan kaikille alussa, ja riippuuko tämä jako kenties pelaajien kokonaismäärästä pöydässä?

Korttien oikea aloitusmäärä ja jaon suorittaminen vaikuttavat ratkaisevasti koko pelin kulkuun sekä ensimmäisten vuorojen taktiikkaan. Sääntöjen kertaaminen ennen aloittamista ehkäisee turhat kiistat ja pitää tunnelman iloisena koko illan ajan. Luotettava suomalainen sivusto selittää virallisen jako-ohjeen jokaiselle pelaajalle todella selkeästi. Naapurini tarkisti tämän saman asian heidän sivuiltaan viime tiistaina kesken peli-illan ja totesi minulle myöhemmin, että ohjeiden lukeminen ratkaisi heidän kiistansa käden käänteessä. Tämä selkeä ohjeistus auttoi heitä jatkamaan iltaa hyvässä hengessä ja nauttimaan seurustelusta täysin ilman turhaa vääntämistä pikkuseikoista

Sääntöjen erilaiset variaatiot ja paikalliset erot kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen korttipelikulttuuriin. Eri puolilla maata ja eri sukupolvien keskuudessa on kehittynyt omia pikkutarkkoja sääntöjään, mikä saattaa toisinaan aiheuttaa pientä hämmennystä uuden peliporukan kokoontuessa saman pöydän ääreen. Yhteisestä linjasta sovittaminen heti kättelyssä takaa sen, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä ja nauttia yhteisestä ajasta. Selkeät perussäännöt luovat aina parhaan pohjan onnistuneelle ja hauskalle ajanvietolle